Miksi ulkomaille?
Yhä useampi suomalainen opiskelee ainakin osan opinnoistaan ulkomailla. Ulkomaille lähtemistä helpottavat esimerkiksi suomalaisten nuorten hyvä kielitaito, kansainväliset kokemukset ja erilaisten kulttuurien tuntemus sekä digitaalisten yhteyksien kehittyminen. Lähteminen tuntuu samanaikaisesti helpolta ja hankalalta, ja asiassa on monenlaista pohdittavaa. Uudet ystävät, ulkomailla asuminen, kielitaidon ja yleissivistyksen vahvistuminen, uuteen kulttuuriin sukeltaminen ja mahdollisuus kansainväliseen uraan houkuttelevat. Samanaikaisesti ajatus yksin pärjäämisestä, koti-ikävästä tai tärkeiden ihmisten jäämisestä Suomeen voi tuntua pelottavalta. Lähtemisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia omalla kohdalla on hyvä pohtia rauhassa ja realistisesti.
Ulkomaille lähteminen ja siellä pärjääminen vaatii oma-aloitteisuutta, rohkeutta, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Joillekin vaihtovuosi saattaa olla riittävä kansainvälinen kokemus. Vähintäänkin ripaus seikkailunhalua ja oma kiinnostus ovat tietysti kaikkein tärkeintä, mutta oppilaitoksesta, koulutuksesta, tutkintojen vastaavuuksista ja kustannuksista kannattaa etukäteen ottaa selvää. Myös valintaprosessiin ja siihen liittyviin vaatimuksiin tutustuminen kannattaa aloittaa ajoissa.
Opintojen luonne ja opiskelukulttuuri voi kohdemaassa olla hyvin erilaista kuin Suomessa, samoin akateeminen vapaus voi olla rajoitetumpaa. Koulutusohjelmakin vaikuttaa: historian, lääketieteen tai musiikin opiskeluun liittyy paitsi maa- myös alakohtaisia erityispiirteitä ja perinteitä. Omia motiiveja ja vahvuuksia kannattaakin jo alkuvaiheessa pohtia tarkkaan, kantavatko ne myös mahdollisten haasteiden ja vaikeampien aikojen yli.
____________________________________________________________________
Keskeisiä kysymyksiä:
Miksi haluat opiskella ulkomailla?
Mitä lisäarvoa ajattelet sen opintoihisi tai sinulle jatkossa tuovan?
Löytyykö haaveilemaasi alaa/koulutusohjelmaa myös Suomesta? Mistä oppilaitoksista?
Millaisia asioita olet tähän mennessä hoitanut elämässäsi itsenäisesti?
Millaisia asioita pohdit tai ehkä jännität, kun mietit asumista ja opiskelua ulkomailla?
Miten olet ajatellut rahoittaa opintosi?
_________________________________________________________________
Osaksi maailmaa ja kansainvälisyyttä
Ulkomailla opiskelu tarjoaa paitsi mahdollisuuden hankkia sujuva kielitaito myös lisätä kulttuurista osaamista globaalisti mutta erityisesti opiskelumaan osalta.
Eläminen uudessa ympäristössä uusien ihmisten keskellä lisää vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä maailmasta. Kulttuurinen kompetenssi vahvistuu. Ulkomailla opiskeleva saa runsaasti kontakteja ympäri maailmaa, sillä todennäköisesti osa muistakin saman oppilaitoksen opiskelijoista on tullut kotimaansa ulkopuolelle opiskelemaan.
Nuoret, jotka tähtäävät ulkomaille jo opiskeluvaiheessa, usein myös hakeutuvat kansainvälisiin työtehtäviin.
Itsetuntemus vahvistuu
Ulkomailla opiskelu ja vieraassa maassa itsenäisesti pärjääminen opettaa itsenäistymään. Käsitys maailmasta ja itsestä laventuu, mahdollisten haasteiden ja hankaluuksien voittaminen sekä uudet kokemukset kasvattavat itsetuntemusta ja asiat löytävät mittasuhteensa.
Uudessa ympäristössä pärjääminen edellyttää joustavuutta ja sopeutumista. Avoimuus, sosiaalisuus ja uteliaisuus ovat erityisen tärkeitä ominaisuuksia ulkomaille lähtevälle. Oma asenne on tärkeää.
Yksin ei ulkomaillakaan tarvitse pärjätä, mutta avun löytäminen voi siellä olla hankalampaa kuin kotona.
Opiskelukulttuurikin opettaa
Ulkomailla opiskelukulttuuri ja opiskelijan rooli saattaa poiketa melkoisestikin suomalaisesta. Kulttuuriset erityispiirteet ja arkipäivän ja/tai akateemisen maailman käyttäytymissäännöt voivat yllättää.
Itsenäinen opiskelu ei aina niin itsenäistä ja omaehtoista. Opiskelutahti voi olla kiivas eikä uusintamahdollisuuksia välttämättä ole. Monessa maassa opiskellaan pienryhmissä keskustellen ja aiheeseen perehtyen ja menestyminen siinä edellyttää aktiivisuutta ja hyvää kielitaitoa.
Opiskelukulttuuri saattaa joissakin maissa olla myös huomattavasti kilpailullisempaa kuin mihin Suomessa on totuttu. Jos opiskelusta joutuu maksamaan kalliita lukukausimaksuja, siitä halutaan ehkä myös saada kaikki mahdollinen irti.
Eri maiden opiskelukulttuuria ja mahdollisuuksia tarkastellaan lisää osiossa Mikä maa.
Kansainvälinen kokemus on bonus
Ulkomailla asuminen ja opiskeleminen opettavat tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja kuten taitoa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja mukautua uusiin tilanteisiin. Moni työnantaja arvostaa vahvaa kielitaitoa, monipuolista kulttuurista osaamista ja itsensä haastamista. Jos tähtäimessa on kansainvälinen ala tai ura ulkomailla, opiskelukokemus muualta(kin) kuin Suomesta on varmasti hyvä meriitti.
Tietyt tunnetuimmat oppilaitokset ja sieltä valmistuminen ovat varmasti valttikortteja työllistymisen kannalta, mutta on hyvä muistaa, että kansainvälinen kokemus tai ulkomainen tutkinto sellaisenaan eivät takaa varmaa työpaikkaa.
Euroopassa korkeakoulukoulutusten sisällöt ja rakenne on yhtenäistetty, eli Euroopassa suoritettu tutkinto on pätevä myös Suomessa. Joidenkin tutkintojen kohdalla tulee kuitenkin huomioida, että ammatin harjoittaminen Suomessa saattaa vaatia erityisen luvan tai täydentävän tutkinnon suorittamista. Esimerkiksi lääkärinä toiminen Suomessa edellyttää Valviran myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta.
Huippuyliopistoon?
Maailman yliopistorankingien kärkipaikoilla on vuodesta toiseen erityisesti yhdysvaltalaisia ja englantilaisia yliopistoja kuten Stanfordin, Harvardin, Oxfordin tai Cambridgen yliopistot. Nämä oppilaitokset voivat tarjota mahdollisuuksia, joita Suomessa ei ole saatavilla. Kilpailu parhaimpiin yliopistoihin on kova, kun opiskelupaikoista kisaavat koko maailman motivoituneimmat nuoret.
Laadukasta opetusta on toki tarjolla muuallakin kuin huipulla, mutta toisaalta koulutuksen taso voi myös vaihdella maittain ja oppilaitoksittain aika laillakin. Eri oppilaitoksiin tutustumista käsitellään lisää osiossa Mikä yliopisto.
Helpompi päästä?
Moneen ulkomaiseen yliopistoon ei ole pääsykokeita vaan opiskelijavalinta perustuu aikaisempaan koulumenestykseen (ylioppilastodistus ja mahdollisesti lukion päättötodistus) sekä mahdollisiin suositus- ja motivaatiokirjeisiin. Helppoa opiskelupaikan saaminen ei välttämättä ole, esimerkiksi todistusten käännättäminen ja erilaisten suositusten hankkiminen on työlästä ja vie aikaa ja rahaakin.
Monissa maissa jo lukukausimaksut karsivat hakijoiden määrää – ja siksikin sisäänpääsy voi näyttää helpommalta. Joissakin maissa opiskelijoiksi valitaan ensin kaikki hakuehdot täyttävät hakijat ja karsintaa tehdään myöhemmin opiskelumenestyksen perusteella. Yliopistosta voi joutua myös pois, jos opinnot eivät suunnitellulla tavalla etene.
Ala, jota ei voi opiskella Suomessa
Joissakin maissa koulutusohjelmat saattavat koostua huomattavasti laajemmista – poikkitieteellisistäkin – kokonaisuuksista kuin Suomessa, esimerkisi taloustiede ja teatteritaide tai yhteiskuntatieteet ja kirjallisuus. Tällöin useinkaan varsinaisia sivuaineita ei tutkintoon enää mahdu, vaan kokonaisuus on pitkälti ennakkoon sidottu.
Toisaalta voi myös olla mahdollista kokonaisen tutkinnon verran keskittyä ja opiskella tieteenalaa, josta Suomessa voi suorittaa vain yksittäisiä kursseja tai syventäviä opintoja. Esimerkkejä tällaisista ovat esimerkiksi kriminologia ja urheilupsykologia.