Mikä yliopisto?
Monissa pienemmissä maissa kuten Alankomaissa tai vaikkapa Ruotsissa korkeakoulujärjestelmä on suhteellisen yhtenäinen ja tasalaatuinen. Suuria koulutuksen laatuun tai sisältöön liittyviä eroja ei ole eikä oppilaitoksen sijainnillakaan välttämättä ole kovin suurta merkitystä. Toisin on asian laita maissa, joissa korkeakoulutusjärjestelmä on monimutkaisempi ja epäyhtenäisempi ja yliopistojen väliset erot suuria. Ääriesimerkkinä voisi pitää Yhdysvaltoja, jossa noin 4000:n oppilaitoksen muodostama korkeakoulusektori on hyvin epäyhtenäinen. Hakijan täytyy perehtyä huolellisesti koulutustarjontaan ja käyttää paljon aikaa vaihtoehtojen kartoittamiseen. Ohjauksen ja erilaisten valintaa ja vertailua helpottavien työkalujen merkitys korostuu.
_______________________________________________________________________________________________________________
Keskeiset kysymykset:
Kuinka tärkeää on yliopiston sijaintipaikkakunta? Miksi?
Oletko kiinnostunut jostain tietystä kaupungista/alueesta?
Kuinka tärkeää sinulle on yliopiston arvostus ja valikoivuus?
Oletko jo tutustunut yliopiston opintotarjontaan ja valintaperusteisiin?
Minkälaiset kulkuyhteydet yliopistopaikkakunnalle on?
Minkälaiset asumisjärjestelyt yliopistolla on?
_______________________________________________________________________________________________________________
Sijainti ja koko
Sijaintikysymyksiä hakija joutuu pohtimaan erityisesti silloin, kun suuntana on Pohjois-Amerikka, Australia tai joku Euroopan tai Aasian väkirikkaista maista. Näkökulmia on useita. Lontoon keskusta on opiskeluympäristönä erilainen kuin vaikkapa pohjoiswalesilainen pikkukaupunki. Opiskelu ja elämä Floridan ympärivuotisessa kesäkelissä on toisenlaista kuin Kanadan havumetsävyöhykkeellä. Asumis- ja elinkustannuksissa voi olla maiden sisälläkin suuria eroja.
Yliopistot ovat erilaisia suhteessa ympäristöönsä. Suurkaupungissa yliopisto voi sulautua hajautetusti kaupunkirakenteeseen niin, että mitään varsinaista yliopistoaluetta ei muodostu. Toisaalta yliopisto voi muodostaa niin tiiviin erillisen kampusalueen opiskelija-asuntoloineen, palveluineen ja harrastusmahdollisuuksineen, ettei sieltä tarvitse juuri muualle poistua. Monet suuret yliopistot toimivat useissa eri pisteissä ja joskus myös eri paikkakunnilla.
Korkeakoulujen opiskelijamäärät vaihtelevat hyvinkin paljon. Perustutkinto-opiskelijan arkipäivään opiskelijoiden lukumäärä voi vaikuttaa monella tavalla. Isoissa oppilaitoksissa sosiaalinen ympäristö voi olla monimuotoisempi ja esimerkiksi erilaiset oppilaitoksen tarjoamat harrastusmahdollisuudet paljon monipuolisempia. Jollekin voi sen sijaan sopia paremmin pienempien oppilaitosten tiiviimpi yhteisöllisyys ja pienemmät opiskelijaryhmät.
Ranking
Ranking-listaukset eivät tunnetusti kerro koko totuutta oppilaitoksesta, mutta ne ovat hyödyllisiä erityisesti silloin, kun oppilaitosten väliset erot ovat selkeitä ja todellisia. Maailmanlaajuisia yliopistovertailuja on lukuisia, mm. Times Higher Education Ranking ja QS University Ranking.
Listauksia tutkiessa on syytä ohjata hakijaa selvittämään arviointikriteerit ja pohtia niiden painoarvoa ja merkitystä omissa valinnoissaan. Läheskään kaikki opintojen sujumiseen ja opinnoissa viihtymiseen liittyvät tekijät eivät näy rankingeissa. Monissa listauksissa korostuvat tutkimukseen liittyvät kriteerit, jotka eivät välttämättä heijastu perustutkinto-opiskelijan arkipäivään. Ranking-listausten ongelmana pidetään myös sitä, että ne suuntaavat liikaa kiinnostusta kärkipään oppilaitoksiin, jolloin muut eivät saa ansaitsemaansa huomioita.
Yksittäisissä korkeakouluissa on myös tieteenalakohtaista laadullista vaihtelua. Siksi alakohtaiset vertailut voivat kertoa hakijalle enemmän kuin pelkkä korkeakoulujen keskinäinen vertailu.
Ranking-listoista ei suoraan voi päätellä koulutuksen vaativuustasoa, mutta yleisesti ottaen valikoivimmat ja korkealle listatut korkeakoulut ovat myös akateemisesti vaativimpia. Hakijan kannattaakin miettiä omia odotuksiaan ja tavoitteitaan opiskeluajan suhteen, sillä akateemisen koulutuksen lisäksi opiskelijaelämä tarjoaa paljon muitakin mahdollisuuksia, jos niihin riittää aikaa ja energiaa.
Times Higher Education/World University Rankings
Opiskelijat
Korkeakoulu on myös sosiaalisesti merkittävä ympäristö. Vaikka monissa maissa korkeakoulut ovat varsin monimuotoisia ja kansainvälisiäkin yhteisöjä, demografista eriytymistä tapahtuu lähes kaikkialla. Niissä maissa, joissa korkeakoulujen välillä on muutenkin eroja, myös opiskelijapopulaatioissa voi olla suurta vaihtelua. Yllätyksien välttämiseksi on viisasta tarkistaa etukäteen, minkälaiseen opiskelijayhteisöön mahdollisesti päätyy.
Pohjoisamerikkalaiset yliopistot, joissa opiskelijakunnan demografinen vaihtelu on suurta, julkaisevat usein tietoja opiskelijoidensa taustoista. Tilastointia tehdään mm. opiskelijoiden etnisyyteen, ikään ja kotialueeseen liittyen. Yliopistot voivat olla pelkästään yhdelle sukupuolelle tarkoitettuja (single-sex) tai uskonnollisesti sitoutuneita. Oman ryhmänsä muodostavat ns. HBCU-yliopistot (Historically black colleges and universities), joissa valtaosa opiskelijoista on mustia. Myös kansainvälisten opiskelijoiden määrä vaihtelee paljon oppilaitoksittain.
College Navigator (yksityiskohtaista tietoa Yhdysvaltojen korkeakouluista)
Julkinen vai yksityinen
Valtaosa korkeakouluista on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta useimmissa maissa toimii myös muilla tavoilla rahoitettuja, yksityisiä oppilaitoksia. Yksityisten yliopistojen rahoituslähteet voivat olla moninaisia, mutta useimmiten tärkein tulonlähde ovat lukukausimaksut. Yleisesti ottaen yksityiset yliopistot ovat julkisia kalliimpia, mutta korkeiden lukukausimaksujen maissa erot voivat kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla olla vähäisiä. Osa yksityisistä yliopistoista on varakkaita ja ne voivat siksi antaa tietyin edellytyksin alennuksia lukukausimaksuihin ja muilla tavoin tukea vähävaraisia opiskelijoita. Julkisilla korkeakouluilla tätä mahdollisuutta ei aina ole.