Hakemuksen liitteet

Useimmissa maissa ja oppilaitoksissa kansainvälisen opiskelijavalinnan kannalta tärkein todistus on ylioppilastodistus (tai IB Diploma).

Joissain maissa (esim. Ruotsi) hakijaa pyydetään toimittamaan myös lukion päättötodistus.

Haku ulkomaiseen oppilaitokseen tehdään usein viimeisen kouluvuoden aikana, jolloin ylioppilastodistus tai lukion päättötodistus eivät vielä ole käytettävissä. Silloin hakemuksen yhteydessä on yleensä toimitettava viimeisin koulutodistus tai arviointitiedot viimeisen kouluvuoden ajalta. Joskus yliopisto on kiinnostunut koko lukion ajan arvioinneista. Termi transcript tai transcript of records viittaa useimmiten tällaiseen dokumenttiin. Suomalaiset todistuskäytänteet ovat suoraviivaisempia kuin monissa muissa maissa. Opintosuoritusote tai esim. jaksotodistus on lähin vastine transcriptille. Näiden arviointien perusteella tehdään alustavat valintapäätökset. Lopullinen valintapäätös on usein ehdollinen siihen asti, kunnes oppilaitos saa tiedon hakijan lopullisista arvosanoista ja samalla varmistuksen, että toisen asteen koulutus on suoritettu.

Joissain tapauksissa oppilaitos haluaa ns. ennakkoarvioinnin eli predicted grades –arvioinnin tulevista lopullisista arvosanoista (esim. Iso-Britannian UCAS-haku). Predicted grades -arvioinnissa opettajat pyrkivät mahdollisimman tarkasti ennustamaan todennäköisen lopullisen tutkintoarvosanan.

Monet Alankomaiden korkeakoulut pyytävät liitteeksi opinto-ohjaajan allekirjoittaman Statement of Education -lomakkeen (otsikointi vaihtelee), jossa vahvistetaan hakijan suorittama tutkinto, oppiaineet, niiden laajuus ja mahdollisesti vielä ennakkoarvosanat.

Todistusten toimittamistavoissa on hakujärjestelmäkohtaisia eroja. Jos oppilaitos on mukana alueellisessa tai valtakunnallisessa yhteishakujärjestelmässä (esim. UCAS, Common App) kaikki tarvittavat liitteet yleensä ladataan hakujärjestelmään. Silloin useimmiten liitteiden lisääminen on hakijan koulun tai koulun edustajan tehtävä. Joissain järjestelmissä hakijan on itse lisättävä liitteet hakujärjestelmään tai oppilaitoksen sähköiseen järjestelmään (mm. Alankomaat, Ruotsi). Asiakirjojen ja todistusten on silloin oltava koulun edustajan allekirjoittamia ja/tai oikeaksi todistamia.

Suomenkieliset todistukset on käännettävä joko englanniksi tai kohdemaan ja tutkinto-ohjelman kielelle. Ylioppilastutkintolautakunnasta voi tilata maksullisen (33€) englannin- tai ruotsinkielisen käännöksen ylioppilastodistuksesta. Keväästä 2023 alkaen ylioppilastodistuksen on saanut digitaalisena suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä Oma opintopolku -palvelusta. Koulun antamien todistusten kääntämisestä hakijan on yleensä  itse huolehdittava. Koulu voi halutessaan antaa myös englanninkielisiä todistuksia.

______________________________________________________________

Pohdittavaksi koulussa:

Koulun myöntämien asiakirjojen ja todistusten laatiminen ja toimittaminen: vastuu- ja työnjakokysymykset?

Todistusten ja muiden asiakirjojen kääntäminen englanniksi: onko mahdollista?

_______________________________________________________________

Kohdemaissa, joissa opiskelijavalinta perustuu oppilaitoksen harkintaan, valintaperusteena saatetaan käyttää suosituskirjeitä (letter of recommendation, reference). Erityisesti yliopistot USA:ssa ja Iso-Britanniassa edellyttävät hakemuksen tueksi opettajan tai jonkun muun hakijan ominaisuuksia tuntevan henkilön kirjoittamaa suositusta.

Suosituskirjeen rakenteen ja sisällön suhteen voi olla erilaisia maa- tai jopa oppilaitoskohtaisia ohjeistuksia, joihin on syytä perehtyä. Vastaanottavat oppilaitokset toivovat erityisesti sellaista tietoa hakijasta, jota hakemuksen muut osat eivät välitä. Suosituskirjeellä on merkitystä opiskelijavalinnassa ja siksi sen kirjoittamiseen tulisi käyttää aikaa. Korkeakoulun opiskelijavalintahenkilöstö saattaa saada luettavakseen kymmeniä tuhansia hakemuksia, jolloin suosituskirjeiden selkeys, informatiivisuus ja konkretia korostuvat.

Ohjeita suosituskirjeen kirjoittamiseksi (UCAS)

Common App: Recommender Guide (USA)

_______________________________________________________________

Pohdittavaksi koulussa:

Kuka suosituskirjeen kirjoittaa?

Miten kirjoittaja perehdytetään tehtävään?

Miten työ korvataan?

_______________________________________________________________

Kun opiskelijavalinta perustuu hakijan ominaisuuksien laajempaan arviointiin (holistic admission), hakemukseen on usein liitettävä hakijan oma itsestään kertova kirjoitelma tai kuvaus. Letter of motivation on yleisisesti käytetty nimitys tälle dokumentille, brittiyliopistot käyttävät termiä personal statement ja Pohjois-Amerikassa puhutaan college essay -kirjoitelmista. USA:n yliopistoissa esseitten aiheet ovat usein monimuotoisempia tai tarkemmin rajattuja kuin pelkkä kuvaus omasta itsestään ja motivaatiostaan. Kirjoitelmilla on merkitystä opiskelijavalinnassa, joten maa- ja oppilaitoskohtaisiin ohjeisiin on tärkeätä tutustua ja käyttää aikaa kirjoitelman laatimiseen.

UCAS: Writing your personal statement (ohjeita personal statementin kirjoittajalle)

College Essay Guy (esimerkkejä ja analyysejä college essay -kirjoitelmista)

Vastaanottava oppilaitos haluaa yleensä varmistua hakijan riittävästä kielitaidosta. Kielitaitovaatimus liittyy koulutusohjelman kieleen, muuta kielitaitoa ei useimmiten tarvitse osoittaa. Kielitaidon voi todistaa kahdella tavalla: aikaisemmilla koulutodistuksilla tai erillisella kielitaitotestillä. Yliopistot määrittelevät kielitaitovaatimuksensa itsenäisesti, joten asia on tarkistettava kustakin yliopistosta erikseen.

Englanninkielisiin koulutusohjelmiin pyrittäessä vaatimuksena on useimmiten tietty pistemäärä kansainvälisestä kielitaitotestistä. Yleisimmin hyväksytyt testit ovat IELTS, TOEFL ja Cambridge C1 Advanced tai Cambridge C2 Proficiency. Suomessa IELTS- ja Cambridge -testejä hallinnoi Finnbrit -organisaatio. Testit ovat maksullisia (n. 380€) ja niitä järjestetään muutamia kertoja kuukaudessa. TOEFL-testiä Suomessa järjestää ETS -organisaatio hintaan 320USD.

Niissä maissa, joissa opiskelijavalinta perustuu kokonaisharkintaan, yliopistot ovat usein kiinnostuneita myös hakijan lähtökoulusta. Monet pohjoisamerikkalaiset yliopistot toivovat hakemuksen liitteeksi School profile -dokumenttia, jossa kuvataan esimerkiksi koulun keskeiset tiedot, opetussuunnitelmat, arviointikäytänteet ja opiskelijamäärä. Jos koulun kotisivulla on tällainen kuvaus, sen voi linkittää hakulomakkeelle. Monilla pohjoisamerikkalaisilla kouluilla school profile -kuvaus on huolellisesti laadittu ja sen visuaalisuuteen on kiinnitetty huomiota.

Esimerkki school profile -kuvauksesta (Collegeboard)

Toisin kuin Suomessa ulkomaiset korkeakoulut käyttävät varsinaisia valintakokeita opiskelijavalinnassa vain harvoin. Niitäkin toki käytetään, mutta valikoidusti ja usein osana laajempaa valintaprosessia.

Tyypillisempää on käyttää akateemisia valmiuksia ja kognitiivista kyvykkyyttä mittaavia standardoituja testejä kuten SAT (Scholastic Aptitude Test)  tai Suomessa vähemmän tunnettu ACT (American College Testing). Standardoituja testejä käytetään laajasti Pohjois-Amerikassa, jossa ei varsinaisesti ole arvosanoja yhteismitallistavia toisen asteen valtakunnallisia päättökokeita. Viime vuosina Pohjois-Amerikassa ns. test-optional -käytäntö on yleistynyt, entistä pienempi osa korkeakouluista edellyttää tällaista testitulosta. Opiskelijavalinnassa tulos otetaan toki huomioon, jos hakijalla sellainen on. Jotkut testien pakollisuudesta luopuneet yliopistot ovat tosin ottaneet ne uudelleen käyttöön.

SAT-testin pistemäärää käytetään valintaperusteena tiettyihin koulutusohjelmiin monissa Euroopan maissa ja Aasiassakin.

Suomessa SAT-testin suorittamista hallinnoi Suomi-Amerikka yhdistysten liitto SAM, jonka verkkosivuilta löytyvät tiedot ilmoittautumisesta, koepäivistä, maksuista ja muista yksityiskohdista.

Joihinkin brittiyliopistojen koulutusohjelmiin järjestetään valinta-/esikarsintakokeita. Suuri osa näistä liittyy lokakuun hakuajan koulutuksiin (Oxfordin ja Cambridgen yliopistot sekä lääketieteellisen alat), mutta muihinkin niitä voidaan vaatia. Tarkemmat tiedot löytyvät yliopistojen omilta sivuilta ja mm. UCAS:in Admissions tests -koostesivulta.

Suomi-Amerikka yhdistysten liito SAM (SAT-testin suorittamiseen liittyvät tiedot)

UCAS Admissions Tests (kooste brittiyliopistojen valinta- ja esikarsintakokeista)